WSD vai TCP-IP portti verkkotulostimelle?

Microsoft julkaisi jo jonkin aikaa sitten WSD-protokollan jotta verkossa olevien laitteiden liittäminen työasemaan olisi helppoa ja toimivaa. Ajatus on kaunis, mutta onko siitä mihinkään?

Lyhyesti sanottuna, ei. Pidemmin sanottuna, eipä juuri. Se voi olla ihan kätevä satunnaiseen tulostamiseen tai skannaamiseen kotioloissa, kunhan varautuu siihen, että laitteen saa lisätä välillä uudestaan koska se ei vain enää yhdisty.

Jos laite on verkossa, se kannattaa lisätä työasemalle TCP-IP -portilla. Jos laitetta ollaan lisäämässä palvelimelle, sitä ei missään olosuhteissa lisätä WSD-protokollaa käyttäen.

Mikä tekee WSD protokollasta huonon?

WSD:n avulla esimerkiksi tulostimen asennus käy parilla napin painalluksella, miksi se on sitten niin huono? Portti, mitä WSD käyttää on laitteen luoma. Jos laitteen ohjelmiston päivittää, nollittaa asetukset, vaihtaa nimen niin yhteys voi lakata toimimasta ja laite pitää mahdollisesti lisätä uudestaan.

Kun laitteen on lisännyt Windowssin omalla automaattisella toiminnolla, se ei käytä laitteen ajuria, vaikka se olisi jo aiemmin asennettu manuaalisesti. Tällöin laitteen ominaisuuksia ei päästä täysin hyödyntämään.

TCP-IP -portilla lisätty laite toimii niin kauan, kuin laitteen IP-osoite on oikein. Huollon tai ohjelmistopäivityksen jälkeen riittää kun laitteen TCP-IP tiedot on samat kuin ennen huoltoa, niin kaikki toimii kuten ennenkin työaseman päässä. Vaikka laite vaihdettaisiin uuteen, niin siihen saa yhteyden samalla tavalla kuin ennen, kunhan laite konfiguroidaan oikein.

On helpompaa konfiguroida yksi laite kuin 20 työasemaa.

WSD:n hyvä puoli

Jos tulostimen on lisännyt WSD-protokollalla, ja tulostimesta loppuu paperi tai muuten työ jää jumiin, niin työn poistaminen oman työaseman tulostusjonosta poistaa sen myös laitteelta. Jos kaikki toimii kuten pitäisi.

Varavirta ja ylijännitesuoja

Sähkökatkos on aina niin mukava asia. Nykyään ei niin haitallinen, koska monet tietotekniikkaa työssään käyttävät työskentelevät kannettavien tietokoneiden kanssa, joissa on varavirta omasta takaa, akun muodossa. Puhelimissa on akut, joten ainoa asia mikä katkeaa yleensä on internetyhteys. Senkin voi palauttaa jakamalla omasta puhelimesta verkon, mikäli operaattorin tukiasemalla on edelleen sähköt. Palvelimet ovat siirtyneet pilvipalveluihin, joten kunhan puhelimessa riittää akku verkon jakamiseen sähökatkoksen yli, voidaan töitä jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

Ehkä sen takia varavirtaa ja ylijännitesuojaa ei tule ajateltua enää niin ahkerasti. Ei ole laitteita, joita pienet sähkökatkokset haittaisivat. Juurikaan. Kotona ja toimistoissa on kuitenkin laitteita, jotka olisi hyvä suojata etenkin pienten, nopeasti toistuvien sähköhäiriöiden varalta. Yhtäjaksoinen pidempi sähkökatkos, jonka jälkeen sähköt palautuvat ilman uusia häiriöitä, ei ole niin haitallinen elektroniikalle kuin pienet, toistuvat katkokset. Juuri niihin pieniin toistuviin katkoksiin varautuminen on edullista.

Jos toimiston palomuuri hajoaa toistuvien sähkökatkosten vuoksi, se aiheuttaa sen palomuurilaitteen lisäksi kustannuksia siitä, että uusi laite toimitetaan ja konfiguroidaan verkkoon sopivaksi. Samalla, riippuen verkon infrakstruktuurista, työntekijöiden pääsy internetin takana oleviin palveluihin hankaloituu eikä esimerkiksi toimiston monitoimilaitteella voida skannata sähköpostiin tai työnkulkuun dokumentteja saati tulostaa.

Verkon tärkeimmät solmukohdat saa suojattua noin sadan euron investoinnilla. Summa ei ole hirvittävän iso, vaikka se sitä ei lopulta ikinä tarvittaisikaan. Mikäli toimistossa on edelleen fyysinen palvelin, kannattaa varavirtaan sijoittaa muutama satanen, sellaiseen laitteeseen, joka osaa sammuttaa laitteen hallitusti virtakatkoksen sattuessa, sekä käynnistää sen katkoksen päätyttyä. Säästyy monelta harmilta eikä tarvitse murehtia pienistä katkoksista.

Monen sähkökatkoksen jälkeen OS X tarvitsi pientä levyjärjestelmän tarkistusta. Tällä kertaa selvittiin sillä. Mikäli tämä kone olisi suojattu varavirralla, tältä olisi vältytty.

IT-asiat kuntoon kesällä

Kevät keikkuen tulevi sanoo sanonta. Ja niin se joka vuosi tuntuu tekevän. Kevät on myös mainiota aikaa suunnitella kesälomien aikana tehtävät it-infrastruktuurin päivitykset ja muutokset. Kaikki ne asiat, joita ei ole ehditty tekemään talven aikana muiden töiden viedessä huomion.

Miksi sitten kesällä? Mikäli firman pääbusiness tapahtuu talviaikaan, on kesä hiljaista aikaa. Silloin verkkojen ja palvelinten muutokset aiheuttavat vähiten häiriöitä varsinaiselle toiminnalle. Asiat ehtii myös suunnittelemaan paremmin. Mikäli vedetään uusia johdotuksia, vaihdetaan langattoman verkkojen tukiasemia, se on helpompaa mitä vähemmän ihmisiä toimistolla sillä hetkellä työskentelee.

Myös työasemien vaihto on hyvä tehdä silloin, kun henkilö on lomalla. Silloin ehtii rauhassa tekemään asiat ja kun henkilö palaa lomalta, hänellä on uusi työasema käytettävissä, vähemmän hukattuja työtunteja asetusten määrittelyyn kun asiat on tehty ennakkoon.

Kun muut lomailevat, on it-ihmiset hyvä laittaa hommiin!

Ohjeita ja vinkkejä

Tietokoneiden kanssa taisteleminen on joskus löytämisen ja onnistumisen riemua. Useimmiten se kuitenkin on hukkaan heitettyä aikaa ja liikaa juotua kahvia. Melkein kaikki, mitä koettaa tehdä, on jo joku toinen tehnyt. Siitä ei vain ole mitään ohjetta tai dokumenttia, miten se on aiemmin tehty. Se turhauttaa ihmistä.

Kerään Ohjeita ja vinkkejä -sivulle ohjevideoita sekä tekstimuotoisia ohjeita pdf-muodossa ladattavaksi. Miksi teen niin? Siksi, että kaikkien elämä olisi helpompaa.

Ensimmäinen ohje koskee Macinstosh OS X käyttöjärjestelmän mukana tulevaa Esikatselu -ohjelmaa (Preview), jolla pystyy tekemään paljon muutakin kuin vain katselemaan eri tiedostoja.

Kaikki videomuotoiset ohjeet löytyvät myös ServeIT Oy:n YouTube -kanavalta.

Ensimmäinen ohje on myös tässä: